K01J01 Tiedettä taviksille

Tervetuloa Tejan teehetkeen! Tästä blogimerkinnästä löydät podcastin pilottijakson muistiinpanot. Ota vapaavalintainen kuppi kuumaa ja istuudu mukavasti.

Tämän podcastin jokaisessa jaksossa pyrin esittelemään kiinnostavasti ja helppotajuisesti jotain tieteeseen liittyvää sekä teen, jota parhaillaan juon.

Koska rakastan listoja, laitan oleelliset tiedot jaksosta alle listamuodossa:


Podcastin tekemisestä:

- Podcast kertoo tiedeviestinnästä ja tieteestä.

- Teen tätä, koska tiede on minusta jännää ja olen hyvä selittämään asioita. Väitetysti.

- Teen podcastia yksityishenkilönä, enkä saa palkkaa tai muutakaan taloudellista avustusta podcastin tekemiseen tai teekokoelmani ylläpitämiseen. Jos tämä muuttuu, niin ilmoitan myös siitä. 

- Tarkempi julkaisuaikataulu selviää maaliskuu 2021 aikana.

- Jos jotain jää epäselväksi, virheellisesti kuvatuksi tai muutoin kaipaa korjausta, niin kerro siitä minulle.

Tekijästä:

- Nimi on Teja. Ihan oikeasti.
- 2017 valmistunut filosofian maisteri
- Pääaineena kirjallisuus, sivuaineina muun muassa viestintä

Päivän teestä:

- Tee on Nutty chocolate flavour assam tea
- Se on ostettu muinoin Lontoosta, Twiningsin kivijalkamyymälästä
- Tee maistuu nostalgialta ja vanhoilta hyviltä ajoilta, kun sai vielä käydä jossain Lontoossa

Tiedeviestinnästä

- Oleellista on nimenmukaisesti se, että siinä viestitään tieteestä.
- Tiedeviestintä tekee tieteestä tekemisen arvoista. 

Neljä tiedeviestinnän tyyppiä:

- Saman tieteenalan sisäinen vertaisviestintä: eli kun saman alan tieteilijät pohtivat keskenään ja käyttävät tolkuttoman paljon hyvin vaikeita sanoja, joista et ole koskaan kuullutkaan, jos et ole opiskellut alaa. Tässä tieteentekijät ovat usein tosi hyviä.

- Eri alojen asiantuntijoiden välinen viestintä: kun insinööri ja humanisti yrittävät ymmärtää toisiaan. 

- Tieteen opettaminen, eli pedagoginen viestintä: Koulujen ja muiden oppilaitosten pyhä pyrkimys. 

- Tieteen yleistajuistaminen, kansantajuistaminen eli popularisointi: Tiedeviestintää niin, ettei tarvitse olla alan ammattilainen ymmärtääkseen. Tämä on sitä, mitä aion tehdä tässä podcastissä. 

Tieteentekijöistä viestijöinä:

- Usein tosi hyviä saman tieteenalan sisäisessä vertaisviestinnässä.
- Ei niin usein hyviä tieteen popularisoinnissa.

Viestijöiden mielipiteitä viestimisestä:

- ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta” - Osmo A. Wiio
- ”Viestintä onnistuu, kun kiinnität huomiota vastaanottajaan” - Katleena Kortesuo

TJNK

- Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (Tai Jotain NiinKu)
- Tiedeviestintä on tärkeää, koska tiede kuuluu kaikille

Tiede kuuluu kaikille, koska...

- Tiede on osa yhteiskuntaa ja sen kehitystä. Onnistunut tiedeviestintä tuo tieteen ja sen hyödyt sun saatavillesi.

- Tieteellisillä löydöillä ei ole mitään merkitystä, jos niistä ei viestitä ymmärrettävästi.

- Tieteenteon tulee olla luonteeltaan avointa.

- Avoimuutta tarvitaan, jotta voidaan arvioida tieteen luotettavuutta. 
    - Vertaa: Divetymonoksidi-huijaus.

- Tiedettä tehdään sun verorahoilla. 

- Lähteitä:

Mihin ne eurot menee?

- Perustutkimuksen hyötyjä voi olla vaikea ymmärtää.
    - Vertaa: kärpästen seksielämätutkimus.
 

Tieteen popularisointi goes bad

- Harhautuminen epäoleellisiin yksityiskohtiin.
    - Vertaa: Tupakoitsijoiden rasvakertymä

- Harhaanjohtaminen
    - Jonkin esittäminen varmempana tai epävarmempana, kuin se on
    - Liian laajojen ja 
pitkälle vietyjen päätelmien ja yleistysten tekeminen

- Liiallinen yksinkertaistaminen

- Mielipiteiden ja tutkimusten sekoittaminen keskenään
    - Vertaa: Lukeminen on hyödyllistä vs. Ihmisen pitäisi lukea vähintään kolme kirjaa vuodessa

- Oletus yksittäisen tutkimuksen erehtymättömyydestä

Lähteitä:

Pieni sanasto käytetyistä ja sangen hyödyllisistä termeistä:

Tiedeviestintä on sitä, että tieteestä kerrotaan eteenpäin. Tiedeviestintää voi olla esimerkiksi lehtijuttu, blogikirjoitus tai vaikkapa podcast-jakso.

Tieteen popularisointi on tieteen yleistajuistamista, eli tieteen tekemistä ymmärrettäväksi.

Poikkitieteellisyys on erilaisten tieteenalojen välistä vuorovaikuttamista, eli sitä kun esimerkiksi historiantutkija ja insinööri lähtevät tekemään projektia yhdessä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ilmoitusasiaa